maanantai 18. tammikuuta 2016

Ajatuksia työssäoppimisesta

Ajateltiin tehdä vielä tälläinen postaus, jossa kerromme omia ajatuksia to-paikasta.

Meille kokemus oli avartava, ja suuntaa antava tulevaisuutta ajatellen. Ollaan tosi iloisia että päästiin Saksassa käymään! :)

Niille jotka ovat hiemankin kiinnostuneita lähtemään ulkomaille työssäoppimaan tai töihin, suosittelemme sitä kovasti. Siinä pääsee näkemään toista kulttuuria, erilaisia tapoja toimia ja jos menee isolle tallille/kilpatallille on meno aivan toista luokkaa verrattuna yksityistalleihin tai ratsastuskouluihin.
Työt ulkomailla antaa kokemuksia ja antaa uusia näkökulmia. Tottakai jokaiselle ihmiselle kokemus on erilainen ja jotkut soveltuvat ja sopeutuvat ulkomaille tai minne tahansa työpaikkaan eritavalla. Esim jotkut  tykkäävät työskennellä isoilla talleilla ulkomailla, jossa työt ja aikataulu voivat olla hektistä ja kisamatkoja voi olla paljon. Toiset ihmiset taas pitävät enemmän esim rennosta ja rauhallisesta ratsastuskoulumeiningistä. Tämä antaa tosiaan suuntaa siihen, mitä ja missä haluaa tulevaisuudessa työitä tehdä.

Suosittelemme lähtemään ulkomaille, jos vaan on siihen mahdolliisuus!



sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Pähkinänkuoressa

Hevosen varustus: Hevoset varustettiin aina pikkutallissa. Eli hevoset isosta tallistakin vietiin pikkutalliin varustukseen. Kaikilla hevosilla oli aina päällä tallitoppaloimi, joka jätettiin karsinan oveen.
Hevosilla oli hoidettaessa viltti aina päällä. Hevoset harjattiin kokonaan aina tarkasti, kaviot putsattiin hyvin, häntää ei harjattu; se vain nypittiin siistiksi oljista. Harja ja otsatukka piti selvittää hienoksi.
Kaikille hevosille ei aina tullut jalkoihin normisuojia, vaan joka hevosella suojat olivat omakohtaiset; esim. yhdelle tuli etusiin pintelit ja takasiin hivutussuojat, toiselle eteen jännesuojat ja taakse pintelit. Sen kyllä oppi aika nopeasti mille hevoselle tuli mitäkin jalkoihin.
Satulaan tuli aina romaani (eli karva). Se minkä karvan (ja joskus geelin) laittoi riippui siitä menikö hevonen ratsastettavaksi Lauralle vai Nikelle, heillä oli omat karvat mitä käyttivät. Hevoselle laitettiin satula valmiiksi, suitset juuri ennen lähtöä.


Hevosen hoitaminen pois: Hevosilta otettiin varusteet pois, jos ei ollut hikinen niin harjattiin kokonaan ja laitettiin tallitoppis päälle ja vietiin karsinaan (samalla annettiin vajaa litra turvotettua lesettä, hevoset saivat sitä aina ratsastuksen jälkeen;ja porkkanoita!). Jos hevonen oli vähän hikinen, laitettiin päälle kuivatusloimi (klipatuilla hevosilla kaksi jos oli kylmä ilma). Hevosen ollessa enemmän hikinen se laitettiin solariumiin ja samalla pyöriteltiin kumisualla. Hevonen yleensä sai kuivua siinä kokonaan ja sen jälkeen tallitoppis laitettiin päälle.
 
Hevosen juoksutus: Hevonen hoidettiin samalla tavalla hyvin kuin ratsastukseen menevätkin. Jalkoihin tulivat jälleen omakohtaiset suojat, selkään satulahuopa ja juoksutusvyö, suitset ja gramaanit. Hevosta kävelytettiin jonkun aikaa ennen juoksutusta.
Juoksuttaessa hevosen piti liikkua reippaasti eteen alas. Hevosen tuli olla rento ja työskennellä koko kropasta hyvin.
Juoksutus kesti yleensä n.20min + kävelytys. Hevoset juoksutettiin yleensä ulkokentällä, joten jalat  piti pestä hevosta pois hoidettaessa. Muuten hevonen hoidettiin pois samalla tavalla kun ratsastuskesta tulevat.




Ratsastus; Jos ratsastimme maatossa, hevosilla tuli olla ratsastusloimi päällä. Maneesissa ratsastaessa hevosen tuli liikkua reippaasti hyvin tuntumalla, ja yleensä Laura tai Nikke antoivat ohjeita oman ratsastuksensa lomassa.

Kieli: Saksassa pärjäsi onneksi ihan hyvin englannilla. Kuusi seitsemästä tallityöntekijästä oli suomalaisia, joten tallissa töissä harvoin joutui englantia puhumaan. Paitsi tietysti saksalaisien asiakkaiden, hevosenomistajien, eläinlääkäreiden, kengittäjien ja muiden vieraiden käydessä tietysti tervehdittiin saksaksi, muuten keskustellessa puhuttiin englantia. Useimmiten saksalaiset tallilla kävijät puhuivat melko sujuvaa englantia, niinkuin mekin, joten saatiin kyllä ihan hyvin toistemme puheista selvää :)
Kaupassa käydessä asia oli kyllä ihan eri juttu. Kassalla kauppias saattoi alkaa puhumaan saksaksi, ja vaikka pyydät puhumaan englanniksi ja elekielellä osoitat ettet ymmärrä, he vaan jatkavat ja kertovat pitkän asiansa. Lopuksi sanot vain kiitos ja heihei ja samoin kauppias :D Tämmöisiä kävi aika usein.

Asuminen: Asuimme kuuden hengen solukämpässä, jossa asuivat kaikki suomalaiset työntekijät + me. Asunnossa oli neljä huonetta ja suihkuhuone jossa oli vessa. Keittiö oli maneesin yhteydessä yläkerrassa. Kaupassa käytiin miden työntekijöiden kanssa autolla.




keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Kuvapostaus!

Kävelyllä ennen juoksutusta


Tallin lähellä oli isot laitumet jossa oli Aromaiden hevosia. Varsoja, kantavia tammoja ja vanhempia hevosia.


Ison tallin toinen käytävä

 

Maalasimme paljon puomeja
  

Estekenttä
  

  

Varustehuone 

  

  

Laidunhepat tulossa syömään


Tallissa oli olkikuivitus
  

  

  


  

 


                                                                                                                             Matu & Kati

maanantai 11. tammikuuta 2016

Tallien eroavaisuuksia

Kerromme mitä eroavaisuuksia huomasimme Saksan tallissa, verrattuna aiempiin talleihin Suomessa, joissa olemme työskennelleet. Jokaisella tallilla on omat tapansa toimia asioissa ja osa on varmasti tuttuja tapoja ja asioita myös suomalaisilla talleilla, mutta näitä tapoja me emme ole useimmiten käyttäneet suomen talleilla. On kuitenkin hyvä nähdä erilaisia menetelmiä toimia, jotta tietää myöhemmin mikä toimii omalla kohdalla parhaiten ja saa uutta näkökulmaa asioihin.

  • Lattiat lakaistiin oksista tehdyillä luudilla
  • Karsinat siivottiin Avantin tyyppisellä pienkuormaajalla 
  • Hevoset soivät kauraa, ohraa, mysliä, ja mashia
  • Kaikilla hevosilla oli tallitoppikset aina päällä
  • Hevosia hoitaessa ja varustaessa niillä tuli olla aina viltti päällä
  • Juoksuttaessa käytettiin lähes aina gramaaneita
  • Hevoset saivat aina liikutuksen jälkeen lesemössöä
 Näitä asioita ei ole meidän kohdalla tullut usein tehtyä, mutta hyvä että näimme myös muita tapoja! :)

 

















































                                                                                                                                  Kati & Matu